maanantai 28. huhtikuuta 2014

Palsternakka tutuksi

Näin talvella (tai siis keväthän nyt on kun kaikki öttiäisetkin on jo liikkeellä...eikä täällä luntakaan ole, paitsi naapurilla ihan vähäsen) tuntuu, että samat kasvikset pyörivät lautasella päivästä toiseen. Ei puhettakaan siitä ihanasta monipuolisuudesta, joka satoaikaan vallitsee. Niitä samoja vihanneksia vain yritän erilailla laitella, ettei ihan kyllästymään kerkiä. Mutta nyt!! Törmäsin ensimmäistä kertaa palsternakkaan ja ihan luomuiseen sellaiseen. Olihan sitä ostettava ja kokeiltava!

Päätin valmistaa palsternakat aivan yksinkertaisesti paahtamalla, vain pippurilla ja suolalla maustettuna, etten peittäisi sen ominaismakua ensimaistelulla. Enkä sittenkään malttanut olla lisäämättä sitä iänikuista porkkanaa joukkoon. Olisihan tuo muuten ollut aika kalvakan vaaleaa ja haaleaa. Elämäni (ja ruokani) kaipaa väriä!


Tässä kuvassa nuo mittasuhteet on vähän hukassa. Tuo haarukka on oikeasti sellainen oikein iso tarjoiluhaarukka eikä mikään pikkuinen leivoshaarukka.



Paahdetut palsternakat  (kera parin porkkanan)

1 kg palsternakkaa
kaksi porkkanaa
1/2 dl oliiviöljyä
1/3 - 1/2 tl mustapippurirouhetta
1 tl suolaa

Kuorin juurekset ja leikkasin sormenpaksuisiksi suikaleiksi. Sekoitin loput ainekset juureksiin isossa kulhossa ja kumosin sekä levittelin leivinpaperoidulle pellille. Paistelin 200 asteessa kunnes olivat kypsiä. Tähän taisi mennä noin 40 minuuttia.



Palsternakkani olivat aivan jättikokoisia. Kuin isoja, vaaleita ja pullukoita, vähän ryhmyisiä porkkanoita. Ovatko nämä yleensäkin näin valtavia, vai johtuukohan suotuisasta kasvukaudesta? Kaksi yksilöä painoi reilun kilon!

tulitikkuaski mittasuhteuttamassa jättiläisiä


Ja se maku?  Vähän varovasti aloittelin, kun näistä tuli jotenkin sellerimäinen vaikutelma. Eipä vainkaan, maku oli oikeasti aika lähellä porkkanaa. Hivenen voimallisempi ja aromikkaampi, makeutta ehkä hitusen vähemmän. Maistui minulle. Ostanen toistekin jos tilaisuus tulee.


ps. Tämäkin ruoka sopii vauvan syötäväksi. Otin ennen suolausta osan erilleen Tonttua varten.


Olet tervetullut lukijaksi Eliisa :)



6 kommenttia:

Anni Minerva kirjoitti...

Palsternakka on ihan huippu! Ja koko tuntuu vaihtelevan sellaisesta porkkanan kokoisesta tuollaisiin järkäleisiin. :)

Jael kirjoitti...

Minua hieman surettaa kún täällä ei ole palsternakkaa..pitää tyytyä persiljajuureen,mutta toisaalta,on sitten kaikkea muuta,Mutta palsternakka on hieno juures:)

Paula kirjoitti...

Anni, jännä että vasta nyt tuli palsternakka minulle tutuksi, vaikka kovin kokeilunhaluinen olenkin. Ehkä tuo ulkonäkö ei ole kaikista vetävin :D Viime kesänä kaikki kasvoi mahtavasti, joten ehkä koko selittyy siitä.

Jael, persiljajuuri olisikin seuraava mielenkiintoni kohde. Muutama päivä sitten näin sitäkin ensimmäistä kertaa, mutta en ostanut kun oli jo kaikkea muuta, ettei tule hävikkiä. Toivottavasti löytyy taas kun pääsen kyseiseen kauppaan.

Kotiharmi Kokkaa kirjoitti...

Ei palsternakka minullekaan ole kovin monivuotinen tuttavuus. Paahdettuna se on ihanaa, ja pääsee meillä usein uuniin perunan, porkkanan, sipulin ja valkosipulin kera. Tuo kombo on niin hyvä, että usein liha tai kala lautasella tuntuu lisukkeelta, eikä nuo kasvikset :) Meidän lähikaupassamme palsternakkojen koot vaihtelevat kovasti. Viimeksi minäkin ostin kaksi melkoisen kookasta yksilöä.

Outi Rinne kirjoitti...

Palsternakka on niin hieno juures, ettei paljoa tuunausta kaipaakaan. Olen kyllä käyttänyt sitä kaikenlaisessa, mutta parhaimmillaan juuri noin :)

Paula kirjoitti...

Kotiharmi, pienen kyselyn perusteella päättelinkin, että ei tämä palsternakka niin kovin tavallinen aines monenkaan ruokalistalla ole. Mutta sellaiseksi ansaitsisi tulla, tiedä sitten millälailla sen viljely sujuu.. kombosi kuulostaa maistuvalta :)

Outi, tämä on kyllä niin helppo ja kätevä tapa kokata, että tuli ekana mieleen palsternakkaan tarttuessani. Jotain muutakin voisin kokeilla, joten täytyykin tutkailla asiaa uudestaan jos tätä on toistekin tyrkyllä.